Nuorten urheilijoiden rasitusvammojen hoito: mitä, miten, milloin?

Rasitusvammat ovat nuorilla urheilijoilla yleinen ongelma. Jokainen vamma ja taustalla vaikuttava syy on kuitenkin yksilöllinen, minkä vuoksi oikea-aikainen, oireenmukainen hoito ja kuntoutus ovat avainasemassa kipujen hallinnassa ja vammojen parantumisessa. Oikealla hoidolla voidaan tukea nuoren toipumista ja ehkäistä vamman uusiutumista, minkä vuoksi ongelmiin kannattaa tarttua ripeästi.

Kuntoutuksen eri vaiheet voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: 

  • Akuutti vaihe: kuormituksen vähentäminen ja kivun poistaminen
  • Kuntoutusvaihe: kipualueen vahvistaminen ja liikkuvuuden lisääminen
  • Harjoitusvaihe: kuormituksen lisääminen, monipuolisemmat harjoitteet
  • Loppuvaihe: maltillinen, portaittainen paluu lajiin

Tässä kirjoituksessa kerron, mitä nuorten rasitusvammojen hoidossa ja kuntoutuksessa olisi hyvä ottaa huomioon, kun kipu on jo päässyt syntymään. On myös tilanteita, joissa aikaisessa vaiheessa aloitettu rasitusvamman kuntoutus voi lyhentää toipumisaikaa merkittävästi. Ammattilaisten vastaanotolle hakeutumisen ei kannatakaan suotta arastella: mitä aiemmin kuntoutus aloitetaan, sen parempi.

Tyypillisimpiä nuorten urheilijoiden rasitusvammoja

Kohtaamme Peak Fysiolla usein nuorten urheilijoiden liiallisen rasituksen aiheuttamia kiputiloja, jotka keskittyvät kantapään, säären, polven, lonkkien tai alaselän alueelle. Yhteistyöseurojemme urheilijat edustavat laajaa kirjoa erilaisia urheilulajeja, kuten jalkapalloa, jääkiekkoa, taitoluistelua, yleisurheilua, salibandyä, pesäpalloa ja voimistelua. Jokaisella lajilla on omat erityispiirteensä, jotka huomioidaan kuntoutusprosessin aikana, jotta nuori urheilija voi palata lajinsa pariin turvallisesti ja tehokkaasti.

Yleisimpiä diagnooseja, joiden vuoksi nuoret urheilijat hakeutuvat vastaanotollemme Peak Fysiolle, ovat…

Severin tauti

  • Mikä? Kantaluun apofysiitti eli kasvulevyn ärtyminen tai tulehtuminen. Tyypillisin kantapään kivun aiheuttaja nuorilla.
  • Kenellä esiintyy? Erityisesti 7–13-vuotiailla ennen murrosikää. Jalkaterän alue on kasvulevyjen herkkyyden vuoksi tässä ikävaiheessa kaikkein herkimmillään rasitukselle.
  • Oireet: Kipu paikantuu kantapäähän ja pahenee erityisesti juostessa tai hyppiessä.

Osgood-Schlatterin tauti

  • Mikä? Sääriluun apofysiitti eli säären yläosan kasvulevyn ärtyminen tai tulehtuminen. Tyypillisin polvikivun aiheuttaja nuorilla.
  • Kenellä esiintyy? Murrosiässä, erityisesti 10–16-vuotiailla, jolloin polven seutu on herkimmillään.
  • Oireet: Kipu paikantuu polven alle sääriluun yläosaan ja provosoituu juostessa sekä hyppiessä.

Penikkatauti

  • Mikä? Säären lihasaitio-oireyhtymä.
  • Kenellä esiintyy? Tavallinen rasitusvamma urheilevilla nuorilla.
  • Oireet? Kipu paikantuu säären etu- tai sisäosaan ja provosoituu yleensä rasituksen aikana, erityisesti tärähdysten yhteydessä.

Alaselän rasitusvammat ja -murtumat

  • Mikä? Tavallisimmin kyseessä on nikaman rasitusosteopatia tai sen eri asteet.
  • Kenellä esiintyy? 13–18-vuotiailla, joiden lantion ja alaselän alue on kasvun loppupuolella altis vammoille.
  • Oireet? Kipu tuntuu alaselässä, joko keskellä tai toisella puolella, ja pahenee usein taaksetaivutuksesta tai tärähdyksestä.
  • Huomioitavaa: Nuoren alaselkäkivut eivät automaattisesti tarkoita, että hänellä olisi rasitusmurtuma. Kivun syy voi olla moninainen, ja siksi tarkempi tutkiminen ja mahdollinen kuvantaminen on tärkeää.

Alkuun kipu kuriin

Kuntoutus alkaa akuutista vaiheesta, jossa tärkeimpänä tavoitteena on kivun hallinta. Kipua lievitetään ensisijaisesti levolla tai kuormitusta keventämällä. Levon tai tauon pituus vaihtelee riippuen kivun voimakkuudesta sekä ärtyneen tai tulehtuneen kudoksen paranemisen tilasta.

Levon tai kuormituksen keventämisen tarkoituksena on vähentää kipua merkittävästi, antaa ärtyneelle kudokselle aikaa palautua sekä korjata jo syntynyttä kudosvauriota. Alkuvaiheessa voidaan tietyissä tilanteissa käyttää myös tulehduskipulääkkeitä, mutta lääkehoidosta tulee aina saada ohjeistus lääkäriltä.

Liikettä sopivassa suhteessa

Liikkumista ei kuitenkaan kannata unohtaa kokonaan, sillä keho tarvitsee liikettä pysyäkseen toimintakykyisenä ja hyvinvoivana.

Liikkumisen tulee kuitenkin olla alkuvaiheessa kevyttä, jotta kokonaiskuormitus pysyy matalana. Niin sanotun kuntoutusvaiheen tavoitteena on vahvistaa kipualuetta sekä parantaa kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Tässä vaiheessa kuntoutukseen sisällytetään voimaharjoittelua, liikkuvuusharjoittelua ja liikkeiden hallinnan kehittämistä.

Kuntoutusvaiheen jälkeen edetään kohti lajiharjoittelua, eli harjoitusvaiheeseen. Nämä kaksi vaihetta etenevät usein yksilöllisten tarpeiden mukaan limittäin. Harjoitusvaiheessa ohjelmaan lisätään oikeiden suoritustekniikoiden harjoittelua lajin vaatimusten mukaisesti. Tässä vaiheessa nuori ei vielä osallistu täysipainoisesti ryhmän tai joukkueen harjoitteluun. Harjoituskuormaa lisätään viikoittain yksilöllisesti ja maltillisesti.

Lajiin paluu vaiheittain

Lajiin paluu – eli loppuvaihe on lähes yhtä tärkeä vaihe kuin kuntoutuksen alkuvaiheen kevennetty jakso. Kun nuori urheilija on ollut pitkään pois lajin parista, on ensiarvoisen tärkeää, että paluu tehdään hallitusti ja portaittain. Mitä pidempi lepo- tai kuntoutusvaihe on ollut, sitä varovaisempi ja maltillisempi paluun tulee olla. Liian nopea palaa ja kuormituksen kasvu voivat merkittävästi lisätä riskiä vamman uusiutumiselle tai altistaa uusille vammoille.

Kuntoutuksen näkökulmasta urheilijan tulisi pystyä tässä vaiheessa suorittamaan kaikki oman lajinsa keskeiset suoritteet turvallisesti ja ilman kipua. Toistoja tulisi kuitenkin yhä tehdä maltillisesti ja lisäyksiä porrastetusti.

Lähes aina voi tehdä jotain

Rasitusvamman kuntoutuksessa kannattaa nähdä myös mahdollisuuksia. Kuntoutusprosessissa täysi paikallaan olo auttaa vain harvoin. Tärkeintä on löytää keinoja liikkua ja harjoitella turvallisesti – sillä lähes aina voi tehdä jotain!

Kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää heikkouksia lajitaidoissa tai vahvistaa muita fyysisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi palloilulajin harrastaja, joka ei voi osallistua lajiharjoituksiin polvikivun vuoksi, voi keskittyä nilkkojen, keskivartalon ja ylävartalon vahvistamiseen. Jos juokseminen on polvikivun vuoksi mahdotonta, vaihtoehtoisia harjoitteita voivat olla pyöräily, uinti tai vesijuoksu.

Kuntoutusjakson aikana nuorelle urheilijalle olisikin hyvä tarjota korvaavia harjoitteita, jotta kuntoutusjakso pysyy mielekkäänä ja paluu lajiin sujuu mahdollisimman helposti. Ilman sopivaa kuormitusta, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn ylläpitämistä, lajiin palaaminen voi tuntua vaikealta. Samalla loukkaantumisriski paluun yhteydessä kasvaa.

Milloin rasitusvamman kanssa on syytä tulla vastaanotolle?

Jos rasitusperäinen kipu iskee, milloin vastaanotolle kannattaa hakeutua? Entä onko fysioterapeutti oikea terveydenhuollon ammattilainen, vai pitäisikö mieluummin mennä lääkärille?

Asioinnin tarvetta kannattaa arvioida esimerkiksi sen mukaan…

  • Kauanko kipu on jatkunut? Jos kipu on estänyt harjoittelun yli viikon ajan, on syytä selvittää, mistä kipu johtuu.
  • Onko nuorella sairaskuluvakuutus? Jos, suosittelemme tällöin käyntiä ensin lääkärin vastaanotolla. Tarkan diagnoosin saamiseksi vaaditaan aina asiointi lääkärissä – ja samalla lääkärin diagnoosi on edellytys sille, että vakuutus korvaa fysioterapiakäynnit. Fysioterapiakäyntien korvattavuus voi kuitenkin vaihdella vakuutuksen ehtojen mukaan.

Peak Fysion ammattilaiset ovat erikoistuneet rasitusvammoihin ja niiden kuntoutukseen. Fysioterapeuttimme ja osteopaattimme antavat tarkat ohjeet kuntoutukseen ja kertovat, mitä kuntoutuksen aikana kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Peak Fysiolla myös osteopaatit ovat erikoistuneet rasitusvammoihin ja niiden kuntoutukseen, minkä vuoksi vakuutusehdoista kannattaa selvittää korvattavuus myös osteopatian osalta.

Teemme lisäksi tiivistä yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi nuorten alaselkäkivut ovat esimerkki tilanteesta, jossa lääkärin arvio on usein tarpeen oikean hoidon toteuttamiseksi. Vastaanotollemme voi tulla matalalla kynnyksellä, ja autamme aina parhaamme mukaan – asiakkaan etu edellä.

Yhteenveto: Hoitoon hakeutumista ei kannata arkailla

Rasitusvamma on aina tulosta liian yksipuolisesta kuormituksesta suhteessa kehon kykyyn palautua. Jos nuoren kipu mietityttää tai et tiedä, mitä tehdä tai mihin kannattaisi mennä, voit olla aina rohkeasti meihin yhteydessä! Kuntoutukseen kannattaa hakeutua viimeistään, kun kipu on kestänyt yli viikon ja se estää harjoittelun sekä kilpailemisen.

Ammattilaisillamme on rutkasti kokemusta ja osaamista rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja kuntouttamisessa. Terapeuttimme arvioi aina nuoren tilanteen ja voi jo puhelimessa tai sähköpostin välityksellä ehdottaa sopivaa hoitopolkua. Olemme tukenasi tilanteen akuutissa vaiheessa, kuntoutuksen aikana sekä silloin, kun lajiin paluu on ajankohtainen.

Mikko Mattila

Fysioterapeutti AMK, Koulutettu hieroja/urheiluhieroja, Movement Specialist, painonnosto-ohjaaja
Positiivinen kaveri Järvenpään naapurista Keravalta. Etenkin nuorena joukkuelajit olivat se oma juttu, mutta tänä päivänä aikataulujen myötä yksilölajit ovat tulleet vahvemmin lajikirjoon mukaan. Jos en ole töissä, yritän parhaani mukaan viettää aikaa puolison sekä kahden lapsen kanssa harrastaen ja touhuten. 

Rasitusvamma riesana? Olemme apunasi!